Vantaa kehitti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden läheltä piti -tilanteiden havainnointia

Tieliikenne - 05.12.2018

Vantaan kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen hankkeessa pilotoitiin Ruotsissa Lundin yliopistossa kehitettyä liikenteen konfliktitilanteiden analysointimenetelmää. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka menetelmän käyttö soveltuu jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiin tilanteisiin sekä tilanteisiin autoliikenteen kanssa. Hankkeen käytännön toteuttamisesta vastasi WSP Finland Oy. Hanke sai liikenneturvallisuustyön hankeavusta.

Hankkeen tavoitteena oli parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden läheltä piti -tilanteiden havainnointia. ”Liikennesuunnitteluun ja päätöksentekoon tarvittavaa tietoa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuudesta oli tarpeen monipuolistaa”, kertoo hankkeen vastuuhenkilö, liikenneinsinööri Olli Tamminen Vantaan kaupungilta.

Koulumatkojen turvallisuus pääosassa

Hankkeessa keskityttiin koulumatkojen turvallisuuden lisäämiseen ja erityispiirteisiin, mutta havainnointimenetelmää voi soveltaa mihin tahansa kaupunkiympäristön liittymiin. Analyysi auttaa ymmärtämään kävelijöiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuustilannetta ja eri tyyppisten liittymäratkaisuiden soveltuvuutta kävelijöille ja pyöräilijöille.

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuudet päätyvät poliisin tilastoihin harvoin, minkä vuoksi niistä kertyy vain vähän onnettomuusdataa. Liikenneturva on vertaillut poliisin tilastoja hoito- ja ilmoitusjärjestelmä HILMOn tietoihin. Vuosina 2014-2016 vakavista pyöräilijäonnettomuuksista jäi tilastojen ulkopuolelle 80 %.  

Liikennekonfliktimenetelmiä on tutkittu ja kehitetty useita erilaisia 1960- luvulta lähtien. ”Lundin menetelmä valikoitui hankkeeseen sen vuoksi, että menetelmä on yhä aktiivinen ja sitä kehitetään”, Tamminen kertoo. Lisäksi ruotsalainen liikenneympäristö on hyvin lähellä Suomen olosuhteita.

Pilottikohteiksi valittiin hankaliksi tiedettyjä liittymiä

Lundin yliopiston menetelmän soveltuvuutta testattiin kolmessa pilottikohteessa. Pilottiin valituissa liittymissä liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä sekä koululaisia, ja niissä on sattunut onnettomuuksia tai niistä on saatu palautetta asukkailta. Ensisijaisesti piloteilla haettiin kokemuksia siitä, miten menetelmä ja Lundin ohjelmistot soveltuvat erilaisiin kohteisiin ja liittymätyyppeihin.

Pilottikohteiksi valikoituivat:

  • Kehä III ja Kalustetien T-liittymä (polkupyörien ja autojen väliset tilanteet)
  • Hagelstamintie ja Lentoasemantien kiertoliittymä
  • Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden alikulku.


Pilotit toteutettiin touko-kesäkuun vaihteessa. Tutkittavissa kohteissa oltiin paikan päällä aamun tai illan ruuhkaisimman tunnin aikana, ja kaikki kohteet kuvattiin päivän ajalta. Tämän jälkeen videot analysoitiin kahden Lundin yliopiston kehittämän ohjelman avulla.

Menetelmä toimii parhaiten, kun tilanteessa toisena osapuolena on auto

Läheltä piti -tilanteiden vakavuuden arviointi perustuu Lundin menetelmässä autoliikenteen nopeuksiin ja jarrutusmatkoihin. Tämän vuoksi menetelmän arviointiasteikko ei sovellu kovin hyvin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisten konfliktien arviointiin.

Sen sijaan menetelmä soveltuu autoilijan ja pyöräilijän välisten konfliktien arviointiin, vaikka useimmiten se antaa todellisuutta pienemmän arvion tilanteen vakavuudesta pyöräilijän alhaisen nopeuden takia. Samoin jalankulkijan ja ajoneuvon välisten konfliktien arviointi on haastavaa jalankulkijan alhaisen nopeuden vuoksi.

Kehitettävää riittää jatkossakin

Kattavan aineiston ja tulosten analysointi on menetelmällä työlästä, joten perustyökalua kaupunki ei siitä vielä saa. ”Menetelmän oppeja on mahdollista kuitenkin hyödyntää esimerkiksi suunnitteluhankkeen yhteydessä tai tietyn liittymän nykytilanteen kartoittamisessa”, Tamminen sanoo.

Lundin yliopisto kehittää menetelmäänsä jatkuvasti, mutta ohjelmistokehitys ei ole vielä niin pitkällä, että ohjelmistojen käyttö olisi sujuvaa ja automaattista. Mikäli Suomessa ei halua nojautua pelkästään Lundin yliopiston kehitystyöhön, Tammisen mukaan olisi hyvä selvittää tarkemmin muiden olemassa olevien ohjelmistojen soveltuvuus ja kehittäminen vastaavaan työhön. Lundin menetelmässä käytetään RUBA ja T-Analyst -ohjelmistoja.

”Hankkeen jatkoksi pidämme alan asiantuntijoiden kesken työpajan, jossa kehitetään menetelmää edelleen”, kertoo Tamminen.
 

Lue myös hankkeen loppuraportti Vantaan kaupungin sivuilta.